Poikkeusajan lapsi – millaista on raskaus korona-aikana?
Raskaus on odottavalle äidille aina jännittävää. Erityisen jännittävää se on nyt, kun koronapandemia tuo uusia rajoituksia arkeen ja sairaaloiden toimintaan.
37-vuotias Tiina oli juuri jäämässä äitiyslomalle, kun koronapandemia saapui Suomeen. Toista lastaan odottavan Tiinan raskaus oli sujunut maaliskuuhun asti ongelmitta, ja uutta pienokaista odotettiin perheeseen innolla. Koronavirus toi kuitenkin huolta ja epävarmuutta odotukseen.
“En löytänyt luotettavaa tietoa siitä, miten tauti vaikuttaa raskaana oleviin ja vauvoihin. Oli vaikea tietää, kuinka tiukasti tulisi eristäytyä ihmisistä ja miten paljon tartuntaa pitää pelätä.”
Tiina ei halunnut ottaa ylimääräisiä riskejä ja päätti varmuuden vuoksi jäädä viimeiseksi työviikoksi kotiin ennen äitiysloman alkua. Seuraavalla viikolla hallitus jo määräsikin koulut ja päiväkodit suljettaviksi ja toimistotyöntekijät etätöihin. Tiinan suunnitelma rentouttavasta äitiyslomasta, jonka aikana ehtisi rauhassa levätä ja valmistautua vauvan tuloon, vaihtui touhuntäyteisiin viikkoihin kaksivuotiaan esikoisen kanssa.
Voiko neuvolasta saada koronatartunnan?
Sekä neuvolassa että terveyskeskuksessa kaikki hoidettiin aivan niin kuin pitääkin.
Äitiysloman alettua Tiinalla oli edessä vielä muutamia neuvola- ja lääkärikäyntejä. Epätietoisuus terveydenhuollon käytännöistä ja epidemian levinneisyydestä herättivät kysymyksiä. Uskaltaisiko terveyskeskukseen mennä? Mitä jos siellä olisi myös koronapotilaita? Voisiko käynti olla riski omalle ja vauvan terveydelle?
Neuvolasta vakuutettiin, että koronapandemia huomioidaan järjestelyissä ja vastaanotolle on turvallista tulla. Astellessaan sisään terveyskeskukseen Tiina silti yllättyi, ettei odotusaulassa ollut lähes lainkaan muita potilaita. Ennen kuin hän ehti ovelta pidemmälle, turvavarusteisiin pukeutunut hoitaja tuli selvittämään, millä asialla Tiina oli tullut terveyskeskukseen. Hoitohenkilökunta huolehti tarkasti hygieniasta, Tiinalle tarjottiin käsidesiä heti sisääntullessa ja odotustiloissa oli todella väljää. Kaikki ylimääräiset käynnit terveyskeskukseen oli lopetettu ja hengitystiepotilaat ohjattu muualle.
“Huoleni osoittautui turhaksi. Sekä neuvolassa että terveyskeskuksessa kaikki hoidettiin aivan niin kuin pitääkin.”
Rajoituksilla varmistetaan, ettei tukihenkilöistä aiheudu tartuntariskiä toisille raskaana oleville, synnyttäjille tai vastasyntyneille.
Rajoitukset huolettavat, mutta ovat tarpeellisia
Synnytyksen lähestyessä koronapandemia jatkoi leviämistään Suomessa ja yliopistosairaalat määräsivät uusia rajoituksia synnytyksiin. Huhtikuun alussa sairaalat päättivät, että synnyttäjän puoliso ei enää saa osallistua synnytystä edeltäviin sairaalakäynteihin eikä vierailla osastolla katsomassa lasta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri linjasi, että tukihenkilöt saavat olla mukana alatiesynnytyksessä vain sen ajan, kun synnyttäjä on synnytyshuoneessa. Synnytyksen käynnistysvaiheeseen, keisarileikkauksiin tai synnyttäneiden osastoille tukihenkilöillä ei enää ole asiaa. Myös perhe- ja synnytysvalmennus siirrettiin nettiin. Rajoituksilla varmistetaan, ettei tukihenkilöistä aiheudu tartuntariskiä toisille raskaana oleville, synnyttäjille tai vastasyntyneille. Tiinalla kyseessä oli jo toinen synnytys, joten hän tiesi, mitä oli tulossa. Myöskään tukihenkilöihin kohdistuneet rajoitukset eivät vaikuttaneet häneen paljoa, sillä miehen piti hoitaa vanhempaa lasta kotona osan ajasta.
“Varmasti ensisynnyttäjille on paljon isompi asia, jos joutuu olemaan pitkään yksin käynnistys- tai lapsivuodeosastolla.”
Tiinalla oli kuitenkin huolia synnytykseen liittyen. Raskauden loppuvaiheessa koronan takia määrätyt rajoitukset muuttuivat nopeasti ja sairaaloilla oli erilaisia ohjeita synnyttäjille. Tiinaa jännitti, miten asiat käytännössä lopulta sujuisivat. Jos sairaalaan ei saanut tulla käymään, miten sinne saisi kaikki tarvittavat tavarat? Kun perhehuoneita ei enää ollut, voisiko Tiina joutua yhteiseen huoneeseen jonkun ventovieraan kanssa? Entä jos kyseessä olisikin koronapotilas, joka ei vielä oireillut?
Synnytys eteni niin nopeasti, etten ehtinyt siinä enää huolehtia mistään.
Lapsivedenmeno vei pikasynnytykseen
Tiinan raskaus jatkui kotona lasketun ajan yli. Sitten eräänä päivänä hän huomasi, että lapsivettä tihkui ulos. Lapsivesi suojelee sikiötä ulkoisilta uhkilta ja kehittää vauvan keuhkoja ja ruoansulatusjärjestelmää. Sikiökalvo pitää lapsiveden turvallisesti kohdun sisällä, ja se normaalisti repeää vasta synnytyksen yhteydessä.
Tiina tiesi, että 37. raskausviikon jälkeen lapsivedenmeno oli jo tavallista eikä sikiöllä ollut akuuttia hätää. Ilman ehjiä sikiökalvoja kohtuun syntyy kuitenkin tulehdusriski, joten Tiina päätti soittaa heti naistenklinikan päivystykseen. Sieltä Tiinaa ohjeistettiin seuraamaan tilannetta ja soittamaan uudelleen, jos vettä edelleen tihkuu. Kun oireet seuraavana päivänä jatkuivat, Tiina kutsuttiin päivystykseen.
Tiinalle tehtiin päivystyksessä Actim PROM -testi, jolla todettiin, että lapsivettä todella tihkui ulos kohdusta. Testin tarkoituksena on varmistaa nopeasti oikea diagnoosi, jotta lääkäri voi päättää hoidosta. Sen jälkeen tapahtumat etenivät vauhdilla. Lääkäri päätti käynnistää synnytyksen, ja Tiina siirrettiin käynnistysosastolle, jossa sikiökalvo puhkaistiin kokonaan. Synnytys oli ohi jo muutamassa tunnissa.
“Synnytys eteni niin nopeasti, etten ehtinyt siinä enää huolehtia mistään.”
Tiinan mies pääsi mukaan synnytykseen, ja he saivat olla muutaman tunnin synnytyssalissa yhdessä vauvan kanssa. Huolet käytännön järjestelyistä osoittautuivat turhiksi. Kaikilla synnyttäjillä oli omat huoneet, ja turvaväleistä ja hygieniasta pidettiin huolta.
“Pystyin olemaan luottavaisin mielin. Mielestäni on hyvä, että ihmisten vierailua sairaaloissa rajoitetaan, jolloin saa rauhassa keskittyä synnyttämiseen eikä tule ylimääräisiä infektioriskejä. Toki ymmärrän, että monelle on rankkaa, ettei tukihenkilö voi olla mukana koko aikaa.”
Poikkeusaikana vauvaan saa tutustua rauhassa
Synnytyksen jälkeen Tiinan vastasyntynyt joutui lapsivedenmenon takia infektioseurantaan. Tiina ja vauva siirtyivät vuorokaudeksi Helsingin Perhepesä-hotelliin, johon on tavallisesti tervetullut koko perhe. Nyt se oli ainoastaan äitejä ja vauvoja varten. Hotellissa hoitajat päivystävät yötä päivää valvomassa vauvojen kuntoa.
“Siellä sai rauhassa ja hyvällä omallatunnolla keskittyä vauvaan, eikä tarvinnut hyysätä vieraita tai olla sosiaalinen. Vaikka olihan se vähän surkeaakin, että vauvaa pystyi näyttämään mummoille ja esikoiselle vain videopuhelulla.”
Nyt Tiina elää jo vauva-arkea kotona. Hänen miehensä oli aluksi pari viikkoa isyysvapaalla ja tekee nyt töitä kotona. Esikoinen hoivaa uutta tulokasta innokkaasti ja on taas palannut päiväkotiin vielä ennen kesää.
“Meille kuuluu oikein hyvää. Olemme vauvan kanssa kotona, ja kohta alkavat kesälomat. Opettelemme ja totuttelemme elämiseen nelihenkisenä perheenä.”
Lue lisää raskaudesta ja synnytyksestä korona-aikana:
Actim PROM -pikatestillä voidaan helposti todeta ennenaikainen lapsivedenmeno