Mikä huolettaa?

Maailmassa liian aikaisin

Kun synnytys käynnistyy ennen laskettua aikaa, odottavaa äitiä jännittää ja pelottaa. Matka synnyttämään on stressaava ja täynnä yllätyksiä, mutta päämäärä sitäkin arvokkaampi.

33-vuotias Hanna Tiainen makaa keskellä huhtikuista yötä ambulanssissa matkalla Oulun keskussairaalaan ja puristaa kännykkää. Vielä muutamaa tuntia aiemmin hän katsoi kotisohvalla elokuvaa miehensä kanssa ja meni sitten yläkertaan nukkumaan. Kun hän hetken päästä säpsähti hereille, lakanat tuntuivat lämpimiltä ja märiltä. Lapsivesi oli mennyt, vaikka käynnissä oli vasta 33. raskausviikko.

Seuraavien tuntien aikana tapahtui paljon. Mies oli nukahtanut sohvalle, hänet piti herättää. Paniikki, puhelu Oulun keskussairaalaan. Halutaanko lähteä suoraan kahdensadan kilometrin päähän Ouluun, vai käydäänkö ensin Kuusamon terveyskeskuksessa? Ensin oli tärkeä varmistaa, että kyse todella on lapsivedenmenosta. Autolla terveyskeskukseen, jossa asia varmistettiin testillä. Sitten ambulanssiin ja Ouluun synnyttämään. Sinä huhtikuun yönä Tiaisella ei ollut minkäänlaista ajantajua.

Terveydenhoitaja Irmeli Pitkämäki Kuusamon äitiysneuvolasta kertoo, että synnytyksestä puhutaan ennenaikaisena silloin, kun raskausviikkoja on takana 22–37. Hän listaa ennenaikaisen synnytyksen oireita: kipeät supistukset, kohtukivut, vereslimainen vuoto ja lapsivedenmeno varhaisessa vaiheessa.

Hanna Tiainen ei ollut koskaan matkustanut ambulanssilla ja pelkäsi, että vauva syntyisi tien päälle. Kätilön läsnäolo rauhoitti.

Paarit ahdistivat odottavaa äitiä

Lähtiessään kotoa Tiainen nappasi mukaansa vain kännykän ja neuvolakortin, mies kävi myöhemmin hakemassa loput tavarat. Ennenaikaisen synnytyksen alkaminen yllätti Tiaisen täysin, eikä hän ollut pakannut valmiiksi sairaalalaukkua. Siihen asti raskaus oli edennyt kuin oppikirjassa ja hän oli varautunut synnyttämään vasta täysillä raskausviikoilla. Vain pinnasänky oli hankittu.

“Olin elämäni kunnossa raskausaikana ja suunnittelin synnyttäväni luonnonmukaisesti kaikessa rauhassa”, hän kertoo.

Pitkämäki muistuttaa, että ennenaikaisesti synnyttävän äidin ei tarvitse stressata sairaalaan otettavista tavaroista. Tärkeintä on, että mukana on neuvolakortti. Siitä sairaalahenkilökunta saa heti tarpeelliset tiedot äidistä ja vauvasta, eikä käsinkirjoitetun vihkosen kanssa ole riskiä järjestelmän kaatumisesta hädän hetkellä.

Tiainen sai ambulanssiin mukaansa kätilön, jolla sattui olemaan vapaapäivä. Se oli poikkeuksellista, koska yleensä mukana on vain ambulanssihenkilökuntaa, jota ei ole erikseen koulutettu synnytyksiä varten. Tiainen ei ollut koskaan matkustanut ambulanssilla ja pelkäsi, että vauva syntyisi tien päälle. Kätilön läsnäolo rauhoitti.

Oulun keskussairaalan ovilla tulevaa äitiä odotti hoitajia paarien kanssa. Hän ei saanut kävellä, ettei synnytys käynnistyisi, joten hänet kärrättiin huoneeseen paareilla. Se tuntui ahdistavalta, sillä Tiainen ei kokenut olevansa sairas. Supistuksiakin oli koko raskauden aikana ollut vain muutama.

Synnytys käynnistettiin, kun lapsivedenmenosta oli kulunut kaksi viikkoa. Supistukset alkoivat heti, ja niitä tuli kahden ja puolen minuutin välein. Ennen synnytystä vauvalla havaittiin sykkeen alenemia, minkä vuoksi äiti vietiin synnytysosastolle tarkkailuun. Hyvästi ajatukselle kylpyammeessa kellumisesta ja vapaasta liikkumisesta: Tiainen oli jumissa keinutuolissa ja vatsaan oli kiinnitetty piuhoja.

Tuoreet vanhemmat haluavat olla vuorokauden ympäri lapsensa vierellä etenkin, jos pienokainen syntyy keskosena. Mutta on tärkeä muistaa, ettei itseään saa uuvuttaa.

Miten pieni ihminen selviää?

Vanhemmilla on usein hätä siitä, miten vastasyntynyt selviytyy heti syntymän jälkeen. Viedäänkö hänet tehohoitoon tai keskoskaappiin, vai pääseekö hän heti vierihoitoon? Äiti on usein täysin hoitohenkilökunnan armoilla, mikä voi tuntua erityisesti ensisynnyttäjästä pelottavalta.

“Vanhemmilla on suuri huoli siitä, miten pientä ihmistä uskalletaan hoitaa, kun hän on olemukseltaan niin hento. On hätä siitä, meneekö hän rikki”, Irmeli Pitkämäki kertoo.

Jotta huoli ei ottaisi valtaa vanhemmista, on tärkeää, että heitä kuunnellaan ja tuetaan.

“Äidillä on oikeus kuulla kaikista hoidoista, joita vauvalle annetaan, ja olla niissä mukana. Tuoreet vanhemmat haluavat olla vuorokauden ympäri lapsensa vierellä etenkin, jos pienokainen syntyy keskosena. Mutta on tärkeä muistaa, ettei itseään saa uuvuttaa”, Pitkämäki sanoo.

“Huoliin pyritään vastaamaan niin hyvin kuin mahdollista. Vastasyntynyttä tarkkaillaan ja seurataan aktiivisesti kotona, sairaalassa ja neuvolahoidossa. Tärkeintä on, etteivät vanhemmat koe missään vaiheessa olevansa yksin.”

Hanna Tiainen sai lapsensa heti synnytyksen jälkeen vierihoitoon. Hetkessä märät lakanat, ambulanssi ja paarit unohtuivat. Kotona odottavalle pinnasängylle oli vihdoin käyttöä.

Ennenaikaisen synnytyksen riskin voi selvittää neuvolassa Actim Partus -testillä

Ennenaikainen lapsivedenmeno voidaan selvittää sairaalassa tehtävällä Actim PROM -tikkutestillä